Energiatodistusta koskevan lainsäädännön muutosten myötä energiatodistukset muuttuivat 1.6.2013 alkaen

Vanhat todistukset voivat olla voimassa vielä jopa 10 vuoden ajan, joten asuntoja myytäessä käytössä voi olla sekä vanhoja että uusia todistuksia.

Todistukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään – kannattaa olla tarkkana onko kyseessä vanhan vai uuden lain mukainen energiatodistus.

Mikä ihmeen e-luku?

 

Mikä muuttui?

Uudessa energiatodistuksessa energiatehokkuus ilmoitetaan kokonaisenergiankulutuksesta kertovana E-lukuna, jossa rakennuksen laskennalliset ostoenergian kulutukset painotetaan energiamuotojen kertoimilla ja lasketaan yhteen.

Energiamuotojen kertoimet kuvaavat luonnonvarojen kulutusta ja pohjautuvat primäärienergiaan. Esimerkiksi sähkölle kerroin on 1,7, kaukolämmölle 0,7 ja uusiutuville polttoaineille 0,5.

Vanhat ja uudet energiatodistukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään, sillä vanhoissa todistuksissa ilmoitetaan uudisrakennuksissa laskennalliseen energian nettotarpeeseen perustuva ET-luku. Myös laskentatapaan on tullut uudistuksen myötä muutoksia.

 

Uudistuksessa energiatehokkuuden luokitteluasteikot (A-G) muuttuvat ja kiristyvät:

- Uudessa luokituksessa A-energialuokkaan pääsevät erittäin energiatehokkaat rakennukset, joissa on omaa uusiutuvan energian tuotantoa.

- B-luokkaan pääsevät rakennukset, joissa on hyvin matala energian tarve (passiivi- ja matalaenergiatalot).

- Muu vuoden 2012 määräysten mukaisesti toteutettu uudisrakentaminen sijoittuu C-luokkaan.

 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhan luokituksen mukaisesti luokkaan A2007 sijoittuneet uudisrakennukset voivat uudessa luokituksessa sijoittua joko A-, B- tai C-luokkaan.

Uuden luokituksen mukainen C-luokan talo voi siis olla energiatehokkuudeltaan vanhaa A2007-luokan taloa parempi.